Joopati joo. Ylitöitä täällä kyllä riittää, mutta töitä tekemällä oppii ja koko ajan on helpompaa. Tänään saanut taas ravata rappuja ylös ja alas, kyllä kalorit kuluu. Kelit suosii ainakin, ja monet haluavatkin syödä terassilla. Mikäpäs siinä, kelpaisi itsellekin katsella merta ja syödä a'la carte -herkkuja. Koko ajan uskallan puhua enemmän ja enemmän saksaa. Muutamat asiakkaatkin aina silloin tällöin kiinnostuu juttelemaan enemmän, kun kerron mistä olen kotoisin. Muutamia Suomessa käyneitäkin on tullut jo vastaan.
Ennen töitä oli aikaa vähän kuljeskella taas kylällä. Vaikka paikka on pieni, yllättää se joka kerran. Tänään löysin täältä kirjaston ja halpaa, kotitekoista jäätelöä. Yksi jäätelöpallo maksoi 80 senttiä. Not bad. Täällä on muutenkin huomannut, että hinnat ovat huomattavasti halvempia kuin Suomessa. Varsinkin ruokakaupassa törmää koko ajan halpoihin tuotteisiin, joita pitää sitten jäädä ihmettelemään. Paikalliset pitää varmaan outona, kun pällistelen hyllyjen välissä ihmeissäni.
Ihmettä riittää kylän täydeltä. On mukavaa kävellä pieniä katuja pitkin ja tutkia muiden pihoja. Ne on niin nätisti laitettuja ja itse talotkin on niin söpöjä, että voisin muuttaa itsekin sellaiseen. Ovien lukot täällä on kummallisia. Niitä joutuu pyörittelemään ties miten monta kierrosta ennen kuin ne aukeaa tai menee lukkoon. Ikävä jo Abloyn lukkoja!
 |
| Ahrenshoopin kylä yhdeltä suunnalta... |
 |
| Paikallinen bussipysäkki |
 |
| ...ja kylä toiselta suunnalta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti