Mutters Tag

Tänään oli taas vapaata ja perinteitä kunnioittaen kävin ulkona syömässä - tällä kertaa vaan yksin. Schnitzeliä ja paistettuja perunoita, ei ollenkaan hassumpaa. Jälkkäriks kävin vielä ostamassa mansikoita ja mustikoita. Yleensä äitienpäivänä kotona on kuulunut rannassa sammakoiden kurnutusta ensimmäistä kertaa koko keväänä, no niin täälläkin. Tosin, äänet kuulosti erilaiselta kuin kotirannassa. Hetken aikaa loikoilin vain rannalla lueskellen. Työt rupeaa sen verran uuvuttamaan, että on ihan mukava vain olla paikoillaan ja nauttia luonnosta.

Viime päivät on olleet aika hektisiä töissä. Koko ajan pitää juosta ees ja taas, ja tehdä kaikenlaista. Yhdet häätkin kerkesi olemaan välissä. Olin avustamassa taas niiden järjestämisessä ja koristelussa. Sen lisäksi autoin vähän ruokien tarjoilussa myöhemmin. Ensimmäistä kertaa kannoin kolmea lautasta yhtä aikaa, enkä tiputtanut yhtäkään. Jee! Työt on minulle tuplasti raskaampia, sillä yritän tulla samaan aikaan toimeen vieraan kielen kanssa. Välillä on ongelmia, mutta jotenkin ne tilanteet aina selviää. Eilen eräät asiakkaat yrittivät tilata viskiä, jonka nimeä en edelleenkään muista. Sanoivat sen monta kertaa, mutta vieras kieli ja vieras juoma, niin eihän siitä mitään tullut. Onneksi johtaja auttoi selviämään tilanteesta ja sain lopulta vietyä oikeat juomat asiakkaille. Huhhuuh.

Kahtena päivänä illallinen on järjestetty kerroksessa kolme, kun taas keittiö on alimmassa kerroksessa. On saanut kuntoilla ihan kiitettävästi, kun on rampannut rappuja edestakaisin. Annokset ylös, ja tyhjät lautaset alas. Sekaannuksien sattuessa oli mukava rueta selvittelemään kenellä mikäkin annos kuuluu. Onneksi puhelimet ja ripeät jalat on keksitty. Niiden päivien jälkeen todella tiesi tehneensä töitä.

Ahrenshoopin satama "järven" puolella

Kuluu se päivä näinkin

Hotel Seezeihen